Oletko koskaan kokeillut millaisia hakutuloksia saat, jos kirjoitat Googleen hakusanaksi ’human rights organizations in finland’? Hakutulokset ovat vaikuttavia ja osoittavat, kuinka paljon ihmisoikeuksien saralla toimivia järjestöjä Suomesta löytyykään. Yksi artikkeli ei riitä kaikkien näiden järjestöjen kattavaan esittelyyn, mutta esittelemme tässä artikkelissa pähkinänkuoressa näistä muutaman. Sivuiltamme saat tietoa myös osallistavasta arkkitehtuurista, joka sekin on tärkeässä osassa kehitysyhteistyössä ja ihmisoikeuksien turvaamisessa.
Ihmisoikeusoikeusliitto ja sen päätoimialueet
Jos kirjoitit verkon hakukoneeseen hakusanoiksi ’human rights organizations in finland’, sait todennäköisesti hakutulosten joukossa Ihmisoikeusliiton, joka ajaa Suomessa ihmisoikeuksien lisäksi myös yhdenvertaisuutta ja ympäristönsuojelua. Itse asiassa edellä mainitut periaatteet ovat Ihmisoikeusliiton mukaan linkittyneenä tiiviisti toistensa kanssa.
Liitto ottaa verkkosivuilaan kantaa myös nykyiseen hallitusohjelmaan ja mainitsee sen herättävän toivoa siitä, että ihmisoikeudet ottaisivat edistysaskeleita. Uudessa hallitusohjelmassa on nimittäin otettu vahvasti kantaa sekä perus- että ihmisoikeuksiin ja näiden oikeuksien edistämiseen. Ihmisoikeusliitto on tehnyt vuosikausia töitä ja uskoo ajamiensa tavoitteiden näkyvän uudessa hallitusohjelmassa.
Liitto nostaa kuitenkin esiin myös sen, että Suomessa olisi tarpeellista nostaa perusturvaa. Melkein 7 500 kansalaista on vedonnut siihen, että perusturvan tasoa olisi nostettava ja liitto on luovuttanut tämän vetoomuksen hallitusneuvottelijoillemme. Vetoomus vaatii perusturvamme tason nostamisen kirjaamista tulevaan hallitusohjelmaan.
Tällä tähdätään siihen, että kaikista köyhimpienkin oikeudet otettaisiin tosissaan ja että niiden toteuttamisen eteen tehtäisiin aidosti töitä. Jokaisen kansalaisen olisi siis saatava riittävästi toimeentuloa, mihin nykyinen perusturva ei riitä, puhumattakaan siitä, että köyhillä perheillä olisi varaa viettää rentouttavaa ja antoisaa lomaa, sillä monessa köyhässä lapsiperheessä lasten kesälomat koulusta ovat tavallistakin vaikeampaa taloudellista kituuttamista kouluruokailun jäädessä kesän ajaksi pois ja ruokakulujen kasvaessa tämän vuoksi.
Liitto huomatuttaa, ettei perusturvan tasoa voida pitää pelkkänä poliittisena arvovalintana, vaan kyseessä on myös tärkeä ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyvä aspekti. Liitto nostaa blogissaan esiin sen ikävän tosiasian, että lähiaikoina erilaiset etuudet ovat joutuneet indeksileikkurin hampaisiin ja että esimerkiksi lapsilisiä on leikattu. Samalla erilaisia asiakasmaksuja on korotettu ja maksukattoihin on tullut muutoksia.
Kaikista pienituloisimmat ovat kokeneet näiden muutosten edessä suuria vaikutuksia, joilla on ollut tapana myös kasautua. Uuden aktiivimallin on myös katsottu heikentäneen työttöminen perusturvaoikeutta. Suomea kutsutaan edelleen hyvinvointiyhteiskunnaksi, mutta silti lapsiperheköyhyys on valitettavan yleistä ja vaatii liiton mukaan toimenpiteitä – ja nopeasti.
On myös tärkeää, että perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia arvioitaisiin järjestelmällisellä tavalla. Arviointia tulisi suorittaa kaikessa päätöksenteossa sekä lakien valmisteluvaiheissa. Liiton mukaan tämänhetkinen arviointi ei kaikilta osin vakuuta, sillä sen laatu ja määrä eivät vastaa asianmukaista tasoa. Valmisteltaessa valtion talousarviota olisi erittäin tärkeää ottaa huomioon ihmisten perusoikeuksiin ja ihmisoikeuksiin liittyvät näkökohdat.
Ihmisoikeuskeskus ja sen perusperiaatteet
Jos klikkasit hakukoneeseen hakusanaksi human rights organizations in finland, sait hakutulosten joukossa luultavasti myös linkin Ihmisoikeuskeskuksen sivuille. Kyseessä on riippumaton sekä itsenäisesti toimiva asiantuntijavirasto, jonka tavoitteena on edistää ihmisen perusoikeuksiin sekä ihmisoikeuksiin liittyvää koulutusta, tiedotusta, tutkimusta sekä kasvatusta. Samalla keskus pyrkii tukemaan yleisellä tasolla perusoikeuksien sekä ihmisoikeuksien toteutumismahdollisuuksia.
Keskuksessa toimii ihmisoikeusvaltuuskunta, johon kuuluu 20 – 40 jäsentä. Valtuuskunta toimii yhteistyöelimenä, jonka tavoitteena on auttaa alan toimijoiden välisen tiedonkulun tiivistämisessä. Valtuuskunnassa käsitellään myös ihmisoikeuskysymyksiä, joita voidaan pitää laajakantoisina sekä periaatteellisessa mielessä tärkeinä.
Eurooppalaisia ihmisoikeusjärjestöjä
Sen jälkeen, kun olet hetken tutkinut hakusanoilla human rights organizations in finland saamiasi hakutuloksia, on aika siirtyä tarkastelemaan eurooppalaisia ihmisoikeusjärjestöjä, jotka ovat viime aikoina tehneet yhteistyötä esimerkiksi erilaisten pakolaiskysymysten ratkaisemiseksi.
Amnesty
Puhuttaessa ihmisoikeusjärjestöistä monelle tulee ensimmäisenä mieleen Amnesty International, joka toimii kansainvälisesti ja jonka motto on, että on parempi sytyttää kynttilä kuin kirota pimeyttä. Amnesty on perustettu vuonna 1961 Lontoossa ja sen perustaja on Peter Benencon. Tällä yleishyödyllisellä yhteisöllä on jo reilut seitsemän miljoonaa tukijaa tai jäsentä. Tällä hetkellä yhteisön pääsihteerinä toimii Kumi Naidoo.
Amnesty on saanut toiminnastaan runsaasti tunnustusta. Vuonna 1977 sille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Erityisesti Amnesty International on tullut tunnetuksi poliittisten vankien ja mielipidevankien tukijana. Se vastustaa kuolemanrangaistusta sekä kidutusta ja poliittisia murhia. Lisäksi se pyrkii nostamaan esille esimerkiksi ihmisten katoamisia, joiden takaa voisi löytyä ihmisoikeusloukkauksia.
Loukkaajina saattavat toimia niin hallitukset, organisaatiot kuin yksityishenkilötkin, mutta Amnesty on valmiina puolustamaan loukkauksen kokenutta riippumatta siitä, kuinka paljon valtaa loukkaavalla taholla on. Amnesty pyrkii olemaan puolueeton toimija. Tämän vuoksi se ei vastaanota esimerkiksi valtiontukea. Yritysten tarjoamaan rahoitukseen suhtaudutaan myös Amnestylla kriitisesti.
FIDH-AE
FIDH-AE eli Eurooppalaisten ihmisoikeusjärjestöjen yhteiselin ja toinen yhteiselin, ECOS, pyrkivät kokoamaan eurooppalaisia ihmisoikeusjärjestöjä yhteisrintamaksi erityisen haastavissa tapauksissa. Näin tapahtui esimerkiksi vedottaessa EU-maihin Sudanin rauhaan liittyen. Tällöin reilut 50 Euroopassa toimivaa ihmisoikeus- ja avustusjärjestöä allekirjoitti vetoomuksen ja ECOS luovutti vetoomuksen EU-parlamentille. Sudanin turvallisuustilanne on ollut jo pitkään erittäin huono. Maassa alkoi sisällissota vuonna 1983 ja miljoonia henkiä on menetetty tässä sodassa. Lisäksi miljoonat ihmiset ovat joutuneet sodan vuoksi lähtemään kodeistaan.
Myös luonto on kokenut kaoottisessa tilanteessa suuria vahinkoja. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää, että useat alan toimijat, joilla on sama päämäärä, liittyvät yhdeksi rintamaksi. Näin on paljon todennäköisempää saada soraäänet kuuluville kuin siinä tapauksessa, että jokainen toimija yrittäisi ajaa samaa asiaa yksin.
Lopuksi
Kaiken kaikkiaan ihmisoikeusjärjestöjen toiminta on erittäin tärkeää niin Suomessa kuin maailmallakin. Ongelmat ovat ehkä erilaisia Suomessa kuin vaikkapa Sudanissa, mutta yhtä kaikki ne ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuskysymyksiä, joilta emme voi sulkea silmiämme!