Kouk Khleand Youth Center -projekti on loistava esimerkki siitä, mitä yhteistyöllä voidaan saada aikaan ja kuinka suomalaista osaamista voidaan käyttää hyödyksi kehittyvissä maissa. Kyseessä on Aalto Yliopiston projekti, joka on oikea arkkitehtuurin ja kansainvälisen yhteistyön taidonnäyte.
Mistä Kouk Khleand Youth Center -projektissa on kyse?
Kouk Khleand Youth Center -projekti on Komitu Architects -nimisen arkkitehtiryhmän muiden sidosryhmien kanssa toteuttama nuorisotilaprojekti, jonka aikana suunniteltiin ja rakennettiin Kouk Khleand Youth Center -nuorisotilarakennus Kambodzaan.
Komitu Architects -ryhmä koostuu nuorista suomalaisista arkkitehdeistä, jotka halusivat tarjota osaamistaan heikommassa asemassa olevia nuoria varten.
Ryhmän lisäksi Kouk Khleand Youth Center -projektiin otti osaa kaksi kambodzalaista hyväntekeväisyysjärjestöä: CVS ja KKKHRDA. CVS on lyhenne sanoista Cambodian Volunteers for Society ja KKKHRDA sanoista Khmer Kampuchea Krom Human Rights and Development Organisation.
KKKHRDA
KKKHRDA tekee töitä alueen köyhien yhteisöjen nuorten parissa ja pyrkii helpottamaan heidän elämäänsä saamalla heidät osaksi ja osallisiksi ympäröivää yhteisöä. Lisäksi järjestö pyrkii tarjoamaan alueen köyhille nuorille työ- ja koulutusmahdollisuuksia. Kouk Khleand Youth Center -tiloista löytyykin tilaa esimerkiksi toiminnoille, jotka tähtäävät koulutuksen saavuttamiseen.
Lisäksi Kouk Khleand Youth Center -tiloja voi käyttää esimerkiksi nuorten eheyttäviin toimintoihin, erilaisiin tapaamisiin sekä köyhien opiskelijoiden majoittamiseen. Koko projekti onkin loistava osoitus siitä, kuinka arkkitehtuurin kautta voidaan tehdä hyväntekeväisyyttä ja saada aikaan paljon hyvää.
Se on myös osoitus siitä, kuinka suomalaista arkkitehtuuriosaamista voidaan hyödyntää kansainvälisissä hyväntekeväisyysprojekteissa ja kuinka tällaiset maiden väliset yhteistyöprojektit voivat auttaa voimaannuttamaan köyhien alueiden väestöä ennen näkemättömällä tavalla.
Kuinka Kouk Khleand Youth Center on suunniteltu?
Kouk Khleand Youth Center -rakennuksen suunnitteluun on käytetty runsaasti aikaa, ja esimerkiksi Kambodzan sääolosuhteet ovat vaikuttaneet siihen, millaisia asioita Kouk Khleand Youth Centerin tiloilta vaaditaan. Suunnitteluvaiheessa on myös pyritty huomioimaan ympäröivän yhteisön sekä Kouk Khleand Youth Centerin tulevien käyttäjien eli alueen köyhien nuorten toiveet ja mielipiteet. Itse asiassa heidät nostettiin Kouk Khleand Youth Centerin suunnitteluprosessin keskiöön ja otettiin mukaan workshop-tyyliseen suunnitteluprosessiin. Projekti toteutettiin siis osallistavan arkkitehtuurin keinoin.
Koska tavoitteena oli luoda Kouk Khleand Youth Centeristä mahdollisimman toimiva, oli tärkeää saada ensikäden tietoa siitä, mitä sen tulevat käyttäjät ja muut alueen asukkaat rakennukselta toivoivat. Samalla Kouk Khleand Youth Centeristä oli tarkoitus tulla tietynlainen alueen asukkaiden voiman symboli. Paikalliset arkkitehtuurin ja insinöörialan ammattilaiset sekä alueen opiskelijat pääsivät monipuolisesti mukaan koko projektiin sen suunnitteluvaiheesta toteutukseen asti. Tätä varten projektissa hyödynnettiin erilaisia luentoja, verkkosivustoja sekä workshop-työskentelyä.
Yhteistyön tuloksena syntyi eräs Kouk Khleand Youth Center -projektin suurimmista ideoista; bambun käyttäminen Kouk Khleand Youth Center -rakennuksen materiaalina. Bambu on tietysti suomalaisille arkkitehdeille hieman vieraampi rakennusmateriaali, joten tässä vaiheessa lisäkoulutus ja -tiedot olivat tarpeen.
Projekti ympäristö huomioiden
Rakennusprojektissa pyrittiin toimimaan ympäröivän kulttuurin ehdoilla sitä ymmärtäen ja kunnioittaen. Jos Kambodzaan olisi lähdetty rakentamaan nuorisotilaa perinteistä suomalaista rakennustyyliä noudattaen, eivät alueen asukkaat välttämättä olisi tunteneet sitä kovin helposti lähestyttäväksi eikä se välttämättä olisi toiminut kovin hyvin täysin vieraassa kulttuurissa.
Jos kuvittelet valkoisen, avaruutta huhkuvan skandinaavisen rakennuksen keskelle köyhää kambodzalaista maisemaa, ymmärrät helposti, kuinka tärkeää tällaisissa projekteissa on toimia vallitsevan kulttuurin ja vallitsevien olosuhteiden pohjalta. Bambusta rakennettu nuorisotila puolestaan tuskin toimisi kovinkaan hyvin kylmässä Suomessa, jossa rakentamiselle asetettavat kulttuuriset ja ilmastoon liittyvät vaatimukset ovat toisenlaiset kuin kaukaisessa Kambodzassa.
Tilojen käytettävyys oli tietysti myös erittäin tärkeä tekijä Kouk Khleand Youth Center -rakennuksen suunnittelussa. Tämä kaikki vaikutti Kouk Khleand Youth Center -rakennuksen rakennustekniikoihin sekä materiaalivalintoihin. Bambun lisäksi tiloissa suosittiin rakennusmateriaalina puristettuja maatiiliä sekä kierrätettyjä muovipulloja. Kierrätys näkyi siis erinomaisella tavalla Kouk Khleand Youth Center -rakennuksen materiaalivalinnoissa ja kierrätetyt muovipullot olivat loistava valinta. Puristetut maatiilet on tuotettu lähialueella, joten niiden käyttäminen hyödytti alueen väestöä monin tavoin.
Rakennustyyli noudattelee alueen perinteistä rakennustyyliä, mikä auttaa sitä sulautumaan maisemaansa. Lisäksi Kouk Khleand Youth Centerin tilat on suunniteltu kestämään alueelle tyypillisiä tulvia, mikä on tärkeä turvallisuutta lisäävä tekijä.
Kaiken kaikkiaan on upeaa, että suomalaista arkkitehtuuritaitoa on viety maailmalle näin hienolla tavalla. Nuorisotila on hyödyttänyt monin tavoin alueen köyhiä nuoria, mikä on erittäin tärkeää, sillä lapsissa ja nuorissa lepää alueen tulevaisuus!